keskiviikko 14. marraskuuta 2007

A Man Is Measured by the Quality of His Furniture

Jo silloin vuosia sitten kun muutin pois kodistani, rakas rakennusalalla työskentelevä isäni tiivisti Ikean syvimmän olemuksen. Olimme juuri lähdössä ostamaan ensimmäisiä omia huonekalujani Espoon Ikeasta kun hän ilmoitti että voi ajaa minut sinne, kantaa ostokset sisälle ja vaikka maksaakin ne, mutta kokoamaan hän ei niitä rupea. Kuulemma kerrostalojakin kokoaa mielummin kuin Ikean huonekaluja. Silloin olin vielä liian nuori ja viaton (?) ymmärtämään....mutta nyt, kahta kirjahyllyä, keittiön poytää, televisiotasoa, rahia, kahta tuolia, makuuhuoneen lipastoa ja kolmea dvd-telinettä myöhemmin en enää usko Jumalaan (tai no en minä siihen uskonut ennen Ikeaan menoakaan, tuo nyt vain kuulosti sopivan dramaattiselta)

Kävin tosiaan eilen Ikeassa (taas). Se paikka vain vetää minua puoleensa kuin bingon kahvipakettipalkinnot leskieläkettä nauttivia mummoja... Tulin siihen tulokseen että Ikea on oikeastaan aika suomalainen keksintö - tai siis näyttäkää minulle yksikin turkulainen suomenruotsalainen joka mielummin kokoaa huonekalunsa omin käsin kuin maksaa niistä enemmän. Tai vaihtoehtoisesti näyttäkää minulle yksikin suomalainen duunari joka mielummin maksaa 50e enemmän lipastostaan kuin käyttää kolme tuntia ja satatuhatta perkelettä sellaisen kokoamiseen edullisuuden nimissä.

Noh, kuten kaikki kunnon suomalaiset duunarit, minäkin kokosin tänään lipastoni (ja säästin sen 50e). Olisi oikeastaan pitänyt kutsua naapurit katsomaan sitä ja veloittaa jonkinlaista sisäänpääsymaksua tapahtumaan, koska kyseinen kokoamisoperaatio muistutti akrobatialtaan ja näyttävyydeltään natsi-Saksan kotiolympialaisia - trust me, I know. Sinänsä aika koomista koska lipaston kokoamisohjeet puolestaan muistuttivat yksinkertaisuudessaan ja ihmisystävällisyydessään lähinnä stalinistisen Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmaa.

Saatuani lipaston kasaan tultiin koko projektiin lempikohtaani. Vaikka lipasto nökötti makuuhuoneen nurkassa, oli kädessäni vieläkin useita ruuveja jotka näyttivät siltä että niitä olisi varmaan pitänyt käyttää jossain vaiheessa. Juuri tästä syystä en olisi ihan ensimmäisenä harrastamassa seksiä keittiön pöydälläni, olen kuitenkin sen itse koonnut ja muutama (sata) ruuvia jäi siitäkin tekeleestä yli. Mutta säästinpähän ne 50e, kyllä nyt on hyvä mieli.