keskiviikko 14. marraskuuta 2007

A Man Is Measured by the Quality of His Furniture

Jo silloin vuosia sitten kun muutin pois kodistani, rakas rakennusalalla työskentelevä isäni tiivisti Ikean syvimmän olemuksen. Olimme juuri lähdössä ostamaan ensimmäisiä omia huonekalujani Espoon Ikeasta kun hän ilmoitti että voi ajaa minut sinne, kantaa ostokset sisälle ja vaikka maksaakin ne, mutta kokoamaan hän ei niitä rupea. Kuulemma kerrostalojakin kokoaa mielummin kuin Ikean huonekaluja. Silloin olin vielä liian nuori ja viaton (?) ymmärtämään....mutta nyt, kahta kirjahyllyä, keittiön poytää, televisiotasoa, rahia, kahta tuolia, makuuhuoneen lipastoa ja kolmea dvd-telinettä myöhemmin en enää usko Jumalaan (tai no en minä siihen uskonut ennen Ikeaan menoakaan, tuo nyt vain kuulosti sopivan dramaattiselta)

Kävin tosiaan eilen Ikeassa (taas). Se paikka vain vetää minua puoleensa kuin bingon kahvipakettipalkinnot leskieläkettä nauttivia mummoja... Tulin siihen tulokseen että Ikea on oikeastaan aika suomalainen keksintö - tai siis näyttäkää minulle yksikin turkulainen suomenruotsalainen joka mielummin kokoaa huonekalunsa omin käsin kuin maksaa niistä enemmän. Tai vaihtoehtoisesti näyttäkää minulle yksikin suomalainen duunari joka mielummin maksaa 50e enemmän lipastostaan kuin käyttää kolme tuntia ja satatuhatta perkelettä sellaisen kokoamiseen edullisuuden nimissä.

Noh, kuten kaikki kunnon suomalaiset duunarit, minäkin kokosin tänään lipastoni (ja säästin sen 50e). Olisi oikeastaan pitänyt kutsua naapurit katsomaan sitä ja veloittaa jonkinlaista sisäänpääsymaksua tapahtumaan, koska kyseinen kokoamisoperaatio muistutti akrobatialtaan ja näyttävyydeltään natsi-Saksan kotiolympialaisia - trust me, I know. Sinänsä aika koomista koska lipaston kokoamisohjeet puolestaan muistuttivat yksinkertaisuudessaan ja ihmisystävällisyydessään lähinnä stalinistisen Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmaa.

Saatuani lipaston kasaan tultiin koko projektiin lempikohtaani. Vaikka lipasto nökötti makuuhuoneen nurkassa, oli kädessäni vieläkin useita ruuveja jotka näyttivät siltä että niitä olisi varmaan pitänyt käyttää jossain vaiheessa. Juuri tästä syystä en olisi ihan ensimmäisenä harrastamassa seksiä keittiön pöydälläni, olen kuitenkin sen itse koonnut ja muutama (sata) ruuvia jäi siitäkin tekeleestä yli. Mutta säästinpähän ne 50e, kyllä nyt on hyvä mieli.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Caramba! Vertauskuvia enemmän kuin muttereita Ikean lipastossa.

Sarppi kirjoitti...

Tiedäthän, ei se oo kieltä eikä mitään, ellei Fitzgeraldin jutut kuulosta suoraviivaisilta siinä rinnalla.

"Hän kokosi lipastoja kuin olisi ollut sukua niille monimutkaisille koneistoille, jotka tunnistivat maanjäristykset tuhansien mailien päässä."

Ninni kirjoitti...

Joo, mulla on joku ihme vertauskuvaviikko käynnissä. Go figure...

Jaha, Vertigo on espanjaa oppinut ja on vertauskuvatkin hallussa - ei huono.

Ahaa, ehkä tää vertauskuvavamma juontaakin Gatsbysta - good point Sarppi my friend.

Sarppi kirjoitti...

Mielenkiintoisena etymologisena sivujuonteena - eikö ole erikoista, että voidaan puhua Stalinistisesta Neuvostoliitosta, mutta Saksa onkin natsistinen eikä Hitleristinen. Johtuuko tämä siitä, että Stalinilla oli enemmän pokkaa ilmoittaa ajavansa Stalinististä politiikkaa, vai eikö Hitler kenties historiantutkijoiden mielestä ollut tarpeeksi vahva keulahahmo aatteessaan, että termi olisi nimetty hänen mukaansa?

Just wondering.

Ninni kirjoitti...

Liittyy varmaan läheisesti siihen että Saksaa ei johtanut kuin Hitler joten natsismi = Hitler mutta Neuvostoliiton tapauksessa voi puhua Leninistisestä, Hruštšovilaisesta, Brežneviläisestä ja vaikka mistä Neuvostoliitosta (Putinin Neuvostoliitto)...

Sarppi kirjoitti...

Ai katsos... aika hyvä pointti. Eipä tullu mieleen :(

Anonyymi kirjoitti...

Mut onhan sitten myös Francon Espanja, eikä pelkkä äärioikeistolainen espanja.

Ninni kirjoitti...

Joo, mutta jotenkin ainakin musta tuntuu että sitä ja Mussolinin Italiaa käytetään kuitenkin suht vähän?